On päiviä, jolloin oon ihan sujut menneisyyteni kanssa. Sit taas joskus musta tuntuu siltä, kun tällä koko touhul ei oo mitään järkeä. Miks jatkaa elämää, jos on viel niin kiinni menneisyydessä, että tunteet heittelee hetkessä ääripäästä ääripäähän. Kuten näistä mun teksteistä huomaa, mä oon aika sekasin. Mun ajatukset ei pysy koossa, ja vaikka kuinka mä tahtoisin teille kertoa mun tunteista, se vaan ei luonnistu.. Ne ajatukset ei liiku päästä sormenpäihin ja sitä kautta tähän blogiin.. 

Kerroin yhdelle ystävistäni tästä blogista, siitä kuinka tää mua jollain oudolla tavalla auttaa, ja kuinka te mua autatte. Mä kirjotan noin 10 päivitystä viikossa. Julkiseksi laitan vain harvoin. Oon ajatellut usein miksi en laita näkyviin kaikkia, mutta uskon sen johtuvan siitä, että sisälläni piilee pelko siitä, jos tää tulee julki. Jos joku osaakin yhdistää mut tähän ja ajatukseni kulkeutuvat vääriin korviin. En halua kenenkään tietävän minusta niin paljon, pääsevän niin lähelle. Eihän kukaan lukemalla mun blogia voi tietää miltä musta tuntuu. En mäkään oikein enään tiedä mitä mä tunnen ja mitä en. Nykyään keskityn vaan faktoihin.

Faktoja; 
-Mulla on perhe, joka rakastaa mua.
-Mä asun poikaystäväni kanssa.
-..josta tykkään.
-Välillä ihan nautin meidän arjesta (molemmat päivätöissä, harrastuksissa ja viikonloppuisin omat menomme)
-Käyn kivassa työpaikassa, joka ei kuitenkaan oo mun juttuni.
-Samalla yritän hoitaa koulun
-..ja KePe-valmennuksen
-Mun aivoja tutkitaan yhä edelleen.
-..vieläkään ei oo selvinnyt mitään, vain muutama asia saatu suljettua pois.
-Mulla on kaks kummipoikaa, joita nään hurjasti vähemmän, kun mitä tahtoisin.
-Mulla on iso ja rakastava suku, toki siinäkin paljon vinksallaan.
-Mun stressihormoni pyörii 70-90 tienoilla. (46 suositeltava yläraja, wtf?)
-Elän päivä kerrallaan
-Tahtoisin lumileopardin tai lumibengalin.
-Mä elän seuraavan 2vk 56,7e
-Oon uskovainen.
-Oon vihainen menehtyneille läheisilleni, jotka jätti mut oman onneni nojaan. (naurettavaa, i know)
-Oon epävarma, tunnen säännöllisin väliajoin olevani arvoton. (.., josta koen huonoa omaatuntoa läheisteni takia. Kuitenkaan he eivät ole tehneet mitään väärin.)
-Mulla on jonkin asteinen aivovamma, paniikki- ja ahdistushäiriö, syön lääkkeitä.

Siinä teille hieman faktoja, hahmotuksen mahdollistamiseksi. Noita tulis viel puol miljoonaa lisää, mut säästän teidät niiltä. 

PS. Niitä aiheita! ;)

xoxoxo
-Wiuh